Osakassopimus ei ole osakeyhtiötä perustettaessa pakollinen asiakirja. Tuolloin vallalla oleva optimismi, toiveikkuus ja suuri into päästä “tekemään”, siis pyörittämään suunniteltua liiketoimintaa, johtaakin valitettavan usein siihen, että osakassopimus jätetään tekemättä. Perustamiseen liittyvät paperityöt tehdään nopeasti ja helpoimman mukaan, jotta päästään mahdollisimman pian itse asiaan. Papereitahan voi parannella sitten myöhemmin, jos on tarve.
Usein perustamisvaiheessa osakkaiden ajatukset yhtiön suunnasta ja omista rooleista osuvatkin hyvin yhteen. Luottamuksen varaan rakentuva osakkuus toimiikin hyvin aina siihen asti, kunnes se ei enää toimi. Usein vasta tällöin havahdutaan jälkiviisauteen siitä, kuinka hyödyllinen asiakirja osakassopimus nyt olisi.
Sopimus, joka kannustaa yhteiseloon
Osakassopimuksen laatimisella voidaan kannustaa sen allekirjoittavia osakkaita toimimaan alkuperäisen suunnitelman ja yhteisymmärryksen mukaisesti. Sillä voidaankin sopia varsin joustavasti ja silti osakkaita sitovasti monista sellaisistakin asioista, joiden saavuttaminen ei yhtiöjärjestyksellä tai pelkästään lain perusteella olisi mahdollista. Osakkaat voivat esimerkiksi sitoutua olemaan vaatimatta vähemmistöosinkoa.
Osakassopimus on luonteeltaan nimenomaan sopimus, mikä tarkoittaa, että se sitoo vain sopimuskumppanien välisessä suhteessa. Jos osakassopimuksen allekirjoittanut osakas toimii sopimuksen vastaisesti esimerkiksi vaatimalla vähemmistöosinkoa, on tuo vaatimus yhtiöoikeudellisesti hyväksytty; vähemmistöosinkoa täytyy maksaa. Yhtiökokouksen päätöstä ei voi moittia sillä perusteella, että osakassopimusta on rikottu. Kuitenkin kyse on samalla osakassopimuksen rikkomisesta, jolloin kyseeseen tulevat erityiset sopimukseen kirjatut sanktiot (yleensä sopimussakko) ja normaalit sopimusrikkomuksen seuraamukset (esimerkiksi vahingonkorvaus). Osakassopimuksen teho perustuukin viime kädessä sen pelotevaikutukseen: kun sanktiot ovat riittävän ankarat, osakkaat eivät halua rikkoa sopimusta niiden pelossa.
Vapaasti – ja huolellisesti – harkittavissa
Osakassopimuksen sisällöstä ei ole laissa erityisiä säännöksiä (tosin arvopaperimarkkinalaissa on säädetty liputusvelvollisuudesta, joka koskee lähinnä pörssiyhtiöitä koskien tehtyjä osakassopimuksia). Sopimusvapauden rajoissa osakkeenomistajat voivat sopia keskinäisistä velvoitteistaan vapaasti. Periaatteessa suullinenkin sopimus on pätevä, mutta käytännössä ei ole mitään järkevää syytä olla tekemättä sopimusta kirjallisesti. Myös yhtiö voi olla osakassopimuksen osapuoli, jos se nähdään tarpeelliseksi ja yhtiö päättää siihen sitoutua.
Sopimuksen sisältö on hyvin yhtiö- ja osakaskohtainen, joten mallisopimusten käyttö tuskin johtaa toivottuun tulokseen. Onkin syytä miettiä, mitkä ovat juuri omassa tapauksessa tärkeitä sovittavia asioita. Ainakin seuraavia asioita on usein syytä pohtia:
- Päätökset yhtiökokouksessa
- Toimintatapa erimielisyystilanteissa
- Osakkeiden luovutus- ja panttausrajoitukset
- Osakkaiden työskentelyvelvoite
- Immateriaalioikeudet
- Kilpailukielto, rekrytointikielto ja salassapitovelvoite
- Osakassopimuksen pysyvyys ja siirtäminen
- Sopimussakko ja muut sanktiot
Jo lyhyen luettelon perusteella huomaa, että osakassopimus on joustava väline osakkaiden suhteiden määrittelyyn. Tilanteesta riippuen sovittavia asioita voi olla paljon muitakin aina uudelleenneuvotteluehdoista erilaisiin myötämyyntiehtoihin. Joustavuudesta ja valinnanvapaudesta seuraa toisaalta riski monitulkintaisuudesta. Sopimus onkin tärkeää laatia niin yksiselitteiseksi kuin suinkin. Tässä asiantuntijan apu voi olla suureksi eduksi.
Jotta osakassopimus säilyttäisi tehonsa myös silloin, kun sen rikkominen houkuttelee, on sanktioiden ja niistä seuraavan pelotteen tärkeää olla riittävän voimakas. Käytännössä tämä toteutuu parhaiten nimenomaisesti sopimukseen sisällytetyllä sopimussakkoehdolla. Joissain tilanteissa myös osakkeiden luovutusvelvollisuus voi tulla kyseeseen, mutta on muistettava omaisuudensuojan ja kohtuuttomien sopimusehtojen kiellon asettamat rajat. Ilman sanktioita osakassopimus jää heikkotehoiseksi, sillä normaalin sopimusoikeudellisen vahingonkorvauksen määrän osoittaminen voi olla käytännössä erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Silloin sopimuksen merkitys ei välttämättä ole juuri kiven ja kannon kautta vannomista suurempi. Mörökölli kun ei yleensä ole riittävä pelote.
Toimi heti!
Osakassopimus kannattaa laatia ja allekirjoittaa jo ennen varsinaista osakeyhtiön perustamista. Mitä myöhemmäksi sen jättää, sitä ohuemmaksi onnistumisen mahdollisuus ja neuvotteluvara kaventuu. Etenkin yhteistyössä huomatuista kipukohdista sopiminen vaikeutuu toiminnan alettua usein nopeasti. Vaikka sopimus saataisiinkin aikaan, se on tällöin usein kaikkien kannalta huomattavasti tehottomampi kompromissi kuin riittävän aikaisessa vaiheessa tehty sopimus olisi ollut.
Toisin kuin monet muut osakeyhtiön perustamisvaiheen asiakirjat, osakassopimusta on harvoin tarkoituksenmukaista laatia itse. Sen sisältöä kannattaa kuitenkin miettiä itsekin, jotta lopputulos palvelisi mahdollisimman hyvin osakkaiden suunnitelmia.
Jos suunnittelet osakeyhtiön perustamista yhdessä muiden osakkaiden kanssa, ota siis yhteyttä! Tehdään yhdessä juuri teille soveltuva osakassopimus. Tarvittaessa valmistelemme myös muut perustamisasiakirjat, jotta voitte itse keskittyä liiketoimintaan!
OTM Tuomas Liinamaa on Legalwise Oy:n perustaja, toimitusjohtaja ja pääosakas.
