Velvollisuudet eivät muutu irtisanomisaikana

Osapuolten velvollisuudet irtisanomisaikana herättävät toisinaan kysymyksiä, ja niihin liittyy myös harhaluuloja. Pääsääntö on kuitenkin, että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet säilyvät ennallaan irtisanomisesta huolimatta aina työsuhteen loppumiseen saakka. Irtisanomisilmoitus on siis “vain” ennakkovaroitus tulevasta työsuhteen päättymisestä, ja vastaavasti irtisanomisaika merkitsee varoaikaa tuon ilmoituksen ja varsinaisen työsuhteen päättymishetken välillä.

Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet eivät sinänsä riipu siitä, kumman aloitteesta työsopimus on irtisanottu, vaan työsuhde jatkuu loppuun saakka ennallaan.  Joitakin muutoksia voidaan kuitenkin tehdä. Kannattaa myös muistaa tänä vuonna voimaan tulleet muutokset työsopimuslakiin, jotka saattavat ulottaa vaikutuksensa myös irtisanomisajan jälkeiseen aikaan.

Työn tekeminen ja palkanmaksu

Irtisanomisilmoitus ja kuluva irtisanomisaika eivät lähtökohtaisesti vaikuta työntekijän velvollisuuteen tehdä työsopimuksensa mukaista työtä ja oikeuteen saada siitä palkkaa. Vaikka velvollisuudet irtisanomisaikana pysyvätkin periaatteessa samoina, työsuhteen päättyminen voi sinänsä vaikuttaa jonkin verran työtehtäviin, sillä työntekijän voidaan edellyttää esimerkiksi perehdyttävän seuraajaansa. Samoin etenkin aivan irtisanomisajan loppuvaiheessa työnkuva voi muuttua sen vuoksi, ettei työntekijälle kannata enää antaa kesken jääviä uusia tehtäviä. Työnantajalla on tällä tavoin oikeus järjestellä töitä jatkuvuuden turvaamiseksi (yhden tai useamman) työsuhteen päättymisestä huolimatta.

Työnantajan oikeudella järjestellä töitä uudelleen on kuitenkin rajansa. Työnantaja ei irtisanomisaikanakaan saa muuttaa työsopimusta yksipuolisesti. Työnantaja ei luonnollisesti voi muuttaa palkanmaksua tai työaikaa yksipuolisesti työsopimuksen mukaisesta tai vakiintuneesta käytännöstä. Myöskään työntekijän työtehtäviä ei voi muuttaa mielivaltaisesti. Esimerkiksi eilen annetussa korkeimman oikeuden ratkaisussa 2017:26 korkein oikeus piti luvattomana työsuhteen muuttamisena sitä, että tehtaanjohtaja oli heti irtisanomisensa jälkeen siirretty vähemmän vaativiin projektitehtäviin vailla johtamistehtäviä, vaikka palkka ja muut ehdot säilyivätkin ennallaan. Käytännössä räikeät työtehtävien muutokset voivat olla sopimusrikkomus, joka saattaa johtaa työntekijän oikeuteen purkaa työsopimus ja vaatia merkittäviäkin vahingonkorvauksia.

Vaikka työnantaja ei voikaan muuttaa työtehtäviä loputtomiin, voi työnantaja aina vapauttaa työntekijän työvelvoitteestaan irtisanomisajaksi. Tällöin työntekijällä ei ole velvollisuutta eikä välttämättä oikeuttakaan tulla työpaikalle. Muilta osin velvollisuudet irtisanomisaikana säilyvät kuitenkin ennallaan: Työvelvoitteesta vapauttaminen ei vaikuta palkanmaksuun tai muihin työsuhteen ehtoihin, vaan esimerkiksi palkka on maksettava niin kuin työntekijä olisi ollut töissä. Jos työntekijää ei vapauteta työntekovelvoitteesta, tulee työtehtävien säilyä edellä mainitusti aiemman kaltaisina.

Poissaolot esimerkiksi sairauden vuoksi on selvitettävä samassa laajuudessa kuin työsuhteen aikana muutoinkin. Irtisanomisaikana tulee siis esimerkiksi lääkärintodistusten suhteen toimia työpaikan normaalikäytäntöjen mukaisesti. Toisaalta työnantaja ei myöskään voi nostaa rimaa selvitysvelvollisuuden suhteen pelkästään sen perusteella, että työntekijä on irtisanoutunut.

Lomat ja vapaat

Irtisanomisajasta huolimatta vuosilomalain säännökset ja mahdolliset TES- tai työsopimusehdot loman määräytymisestä ja ajankohdasta säilyvät ennallaan. Lain pääsääntö on, että työnantaja määrää loman ajankohdan työntekijöitä kuultuaan tietyn menettelyn mukaisesti. Irtisanoutunut työntekijä ei voi yksipuolisesti päättää jäädä irtisanomisaikana lomalle. Toisaalta jos työnantaja määrää – vuosilomalain säännöksiä muutoin noudattaen – työntekijän lomalle irtisanomisaikana, ei tämä voi kieltäytyä lomasta sen paremmin kuin muulloinkaan. Loma on siirrettävissä työkyvyttömyyden vuoksi samoin edellytyksin kuin muissakin tilanteissa, vaikka siirto tarkoittaisikin sitä, että lomaa siirtyisi lomakorvauksena maksettavaksi. Toisaalta työkyvyttömyys on selvitettävä samoin kuin muutoinkin. Lomaan liittyvät velvollisuudet irtisanomisaikana ovat siis samat kuin muulloinkin.

Sen lisäksi, että työntekijä voi normaaleissa vuosilomalain ja mahdollisten sopimusten rajoissa määrätä loman ajankohdan, voivat työnantaja ja työntekijä myös sopia kertyneiden lomien pitämisestä irtisanomisaikana. Sopimus voi koskea myös kuluvan lomanmääräytymisvuoden lomapäiviä eli ns. uutta lomaa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kyse on sopimisesta: jos osapuolet eivät pääse sopuun lomien pitämisestä, pysyy vuosilomalain säännöstö voimassa ja loma määrätään/pidetään samoin periaattein kuin jos irtisanomisaikaa ei olisikaan, ja pitämättä jäävät lomat korvataan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena.

Jos irtisanomisaikana on poissa työstä ilman perustetta, on kyse luvattomasta poissaolosta. Se voi vähentää työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta, oikeuttaa varoitukseen tai jopa työsuhteen päättämiseen kuluvaa irtisanomisaikaa nopeammin. Lisäksi voi olla mahdollista vaatia korvausta noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta. Toisaalta jos työnantaja ei tarjoaisikaan työtä irtisanomisaikana, on palkka silti maksettava.

Irtisanomisaika, sen pituus ja noudattamatta jättäminen

Irtisanomisaika on siis irtisanomisilmoituksen päiväyksestä työsuhteen päättymispäivään kuluva aika. Yleinen väärinkäsitys on, että laista tai työehtosopimuksesta seuraava irtisanomisaika olisi molempiin suuntiin ehdoton. Kyse on kuitenkin vain vähimmäisajasta. Mikään ei estä toimittamasta irtisanomisilmoitusta vastapuolelle jo huomattavastikin aiemmin, eikä vastaanottaja voi vaatia irtisanomista lyhyempää aikaa noudattaen. Toisaalta irtisanomisilmoitus ja (normaalia pidempi) irtisanomisaika eivät estä “uutta” irtisanomisilmoitusta lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen tai työsuhteen purkamista puolin taikka toisin, mikäli peruste vain on kunnossa.

Koska irtisanomisaika ei sinänsä vaikuta osapuolten velvollisuuksiin, on molemmilla myös oikeus vaatia “hyväkseen” vähintään irtisanomisajan mittainen varoaika. Mikäli jompikumpi osapuoli päättää työsuhteen noudattamatta kokonaan tai osittain tätä irtisanomisaikaa, syntyy velvollisuus maksaa toiselle osapuolelle korvausta irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Määrä on noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkan suuruinen. Käytännössä siis rikkova työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan, kun taas rikkomukseen syyllistyvä työntekijä paitsi ei saa irtisanomisajan palkkaa poissaoloajaltaan joutuu lisäksi maksamaan rikotun irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen työnantajalle. Säännöksellä kannustetaan siihen, että velvollisuudet irtisanomisaikana, mukaan lukien itse irtisanomisaika, tulevat kunnioitetuiksi puolin ja toisin.

Irtisanomisajan järjestelyistä ja poikkeamista voi ja kannattaa sopia

Osapuolet voivat sopia työsuhteen päättymisestä irtisanomisaikaa nopeammin ja muista em. säännöistä poikkeavasti. Tällainen sopimus on kuitenkin syytä teettää juristilla riskien minimoimiseksi ja vähintään selvittää sen vaikutukset esimerkiksi työttömyyskorvauksiin ja työnantajan mahdollisuuksiin saada myöhempään työllistämiseen tukea. Mikäli työsuhde päätetään sopimalla, kyse ei oikeastaan ole enää irtisanomisesta vaan sopimusasiasta, jolloin konteksti muuttuu ja huolellisuus on valttia.

Mikäli irtisanomisajan järjestelyistä ei osapuolten kesken sovita mitään, toimitaan lain mukaisesti. Tällöin voi kiteyttäen lähteä siitä, että mikään ei muutu irtisanomisilmoituksen ja työsuhteen päättymispäivän välisenä aikana. Yleisesti ottaen suositeltavaa olisi tällöinkin tehdä kirjallinen sopimus päättymiseen liittyvistä järjestelyistä, jotta epäselvyyksiltä ja viime hetken riitaisuuksilta vältyttäisiin.

Tuomas Liinamaa
Tuomas Liinamaa

Edellinen

Seuraava

Pin It on Pinterest