Irtisanomisen peruminen työnantajan toimesta
Työnantaja on irtisanonut työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla tai työntekijän henkilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla. Pian tämän jälkeen tulee ilmi, ettei irtisanomisperusteita tosiasiassa olekaan, ja irtisanominen todetaan laittomaksi. Laittomissa irtisanomistilanteissa työnantajalle muodostuu vahingonkorvausvelvollisuus. Kun irtisanomisen laittomuus ja vahingonkorvausvelvollisuus tulee työnantajan tietoon, tämä saattaa ilmoittaa työntekijälle peruuttavansa irtisanomisen, motiivina voi olla esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuden välttäminen. Irtisanomisen peruminen on kuitenkin sopimus, joka vaatii aina molempien osapuolten suostumuksen.
Nämä tilanteet tulee erottaa takaisinottovelvollisuustilanteista, joissa tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet ovat olleet olemassa irtisanomishetkellä, mutta työnantajan taloudellisen tilanteen parannuttua ja irtisanomisperusteiden lakattua, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijän takaisin.
Milloin irtisanominen on laiton?
Työsopimuslain mukaan, jos työnantaja päättää työsopimuksen laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, hänet on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Esimerkkinä tilanteesta, jolloin irtisanominen on laiton, on tilanne, jossa työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla, mutta palkkaa samaan tehtävään toisen työntekijän. Työnantaja saattaa myös naamioida työntekijän henkilöön perustuvat, epäasialliset irtisanomisperusteet tuotannollisiksi ja taloudellisiksi irtisanomisperusteiksi, jolloin irtisanominen myöskin on laiton.
Mikäli epäilet irtisanomisen olleen laiton, voi myös juristlita kysyä asiaan mielipidettä. Autamme mielellämme.
Voiko irtisanomisen peruuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta?
Irtisanomisen peruminen edellyttää olempien osapuolten suostumusta.
Irtisanomisilmoituksen antaminen on yksipuolinen oikeustoimi, eli se voidaan toimittaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Irtisanomisilmoituksen luonteeseen kuuluu, että se on sitova, eikä sitä voida ilman toisen osapuolen suostumusta peruuttaa. Ainoa keino, jolla irtisanomisilmoituksen jättänyt voi välttää irtisanomisen oikeusvaikutukset, on sopia asiasta toisen osapuolen kanssa. Työnantajalla ei siis ole oikeutta peruuttaa iritsanomista yksipuolisesti, vaan peruutus katsotaan uudeksi työtarjoukseksi. Uuden työsopimuksen solmiminen vaatii molempien osapuolten suostumuksen – toisin kuin irtisanominen-, eikä irtisanomista voida peruuttaa ja/tai uutta työsopimusta solmia ilman molempien osapuolten suostumusta.
Aiheesta on suhteellisen vähän oikeuskäytäntöä, mutta Vaasan hovioikeuden ratkaisussa 1991:1 todetaan yksiselitteisesti, että työsopimuksen irtisanominen ei ole peruutettavissa ilman toisen osapuolen suostumusta. Myöskään oikeuskirjallisuutta irtisanomisen peruuttamisesta ei ole kovinkaan paljon, mutta Risto Rusama käsittelee aihetta teoksessaan Työsuhdeturva, 1984.
Työntekijä kieltäytyy palaamasta työhön: vaikutus vahingonkorvaukseen
Työntekijä voi vaatia vahingonkorvausta tai työtään takaisin vain laittoman irtisanomisen perusteella. Kun työnantaja haluaa peruuttaa irtisanomisen työntekijän vaadittua vahingonkorvausta laittoman irtisanomisen perusteella, työnantajan tulee nostaa jutussa vastakanne. Tällöin voidaan tutkia ja harkita takaisinottoedellytyksiä, jolloin tosiasiallista painoarvoa annetaan työntekijän halulle palata työhön. Harkinnasta riippumatta irtisanomisen peruuttaminen tai päättyneen työsuhteen palauttaminen edellyttää aina osapuolten välistä sopimusta, jotta työsuhde jatkuisi tai katkennut työsuhde palautuisi. Työsuhdetta ei voida jatkaan ilman työntekijän suostumusta.
Työntekijä saattaa olla haluton palaamaan työhönsä esimerkiksi muuttuneen ilmapiirin tai työnantajasta johtuvan syyn takia. Työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua ottamaan vastaan työtä, josta hänet on jo kerran irtisanottu. Kieltäytyminen tarjotusta työstä voi vaikuttaa haettavan korvauksen suuruuteen, kun katsotaan, että työntekijä ei ole pyrkinyt rajoittamaan vahingon suuruutta. Näin ollen työntekijän vastustus saattaa välillisesti vaikuttaa korvauksen suuruuteen. Kuitenkin tällöinkin korvauksen suuruus on vähintään kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa.
Vahingonkorvauksen määrästä on laissa omat määräyksensä.
Yhteenvetona
Irtisanominen on sitova oikeustoimi, jota ei voida peruuttaa ilma molempien osapuolten suostumusta. Irtisanomisesta työnantajalle johtuu vahingonkorvausvelvollisuus, jos irtisanominen todetaan laittomaksi. Työntekijä saa kieltäytyä palaamasta työhön, mutta se voi vaikuttaa vahingonkorvauksen suuruuteen sitä alentavasti.
Ida Minkkinen työskentelee toimistollamme lakimiesharjoittelijana.
