Viivästyskorko – mitä, missä, milloin?

Viivästyskorko

Sopimusoikeudessa yleisenä periaatteena vallitsee sopimusvapaus. Se tarkoittaa, että sopimusosapuolet ovat lähtökohtaisesti vapaita sopimaan asioista haluamallaan tavalla, kuitenkin lain rajoissa. Viivästyskorkoa sääntelevä korkolaki on juuri tällaista dispositiivista, eli tahdonvaltaista lainsäädäntöä, joka tulee sovellettavaksi silloin, kun muuta ei voida katsoa sovitun. Korkolain 2 § mukaan velvollisuus maksaa korkoa määräytyy korkolain mukaan jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ole säädetty. Käytännössä silti usein viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan.

Viivästyskoron määrä

Jos velallinen viivästyy maksusuorituksessaan joko koko velkasumman tai sen osasuorituksen osalta, velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskorko on voimassaolevan korkolain mukaan seitsemän prosenttiyksikköä, 7%, korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva Euroopan keskuspankin viitekorko. Viivästyskoron määrä on siis aina sidottu Euroopan keskuspankin viitekorkoon. Viitekorko tarkastetaan puolen vuoden välein ja se on ollut 0,00% 1.7.2016 alkaen. Viitekorko pysyy 0,00% ajalla 1.1.2020-30.6.2020, jolloin viivästyskorko tänä ajankohtana on 7%.

Viivästyskorko alkaa juosta velan eräpäivästä, kun se on ennalta määrätty.

Viivästyskorko alkaa juosta velan eräpäivästä, kun se on ennalta määrätty.

Kulloinkin voimassaolevan viitekoron voit tarkastaa tästä.

Viivästyskorko sidottuna viitekorkoon

Mikäli on tehty maksu-, osamaksu- tai luottosopimus, jossa maksuaikaa on esimerkiksi yksi vuosi, tulee viivästyskorko sitoa puolen vuoden välein tarkastettavaan viitekorkoon. Eli siis jos viitekorko on sopimuksen tekohetkellä 0,00%, mutta nousee sopimuksen voimassaoloaikana 0,50% :iin, tulee sopimuksen viivästyskoron nousta puolen vuoden kuluttua 7 prosentista 7,5 prosenttiin.

Viivästyskorko velalle, jonka eräpäivä on määrätty

Korkolaissa säädetään siitä, mistä ajankohdasta lähtien viivästyskorko alkaa juosta. Korko alkaa juosta eri ajankohdasta tilanteissa, joissa maksun eräpäivä on ennalta määrätty ja tilanteissa, joissa näin ei ole.Jos maksun eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty, esimerkiksi kirjaamalla sopimukseen ehdon: \’\’velkaa lyhennetään 100 euroa jokaisen kuun 14. päivänä, kunnes velka on maksettu\’\’ tai \’\’velka on maksettava kokonaisuudessaan 1.6.2020 mennessä\’\’, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien. 

Viivästyskorko velalle, jonka eräpäivää ei ole määrätty

Jollei eräpäivää ole velallista sitovasti määrätty, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati tietyn rahasumman suorittamista. Näissä tilanteissa velallinen ei tietenkään ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle.

Viivästyskorko tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle

Kun velka muodostuu tahallisella rikoksella aiheutetulla vahingolla, ei voida katsoa, että minkäänlaista sopimusta sen maksamisesta olisi syntynyt. Näin ollen tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumasta lähtien.

Voiko viivästyskoron maksamisesta vapautua?

Viivästyskoron maksamisesta voi vapautua tietyissä tilanteissa. Viivästyskorkoa ei tarvitse maksaa, eikä sitä voida vaatia silloin, jos velkaa ei ole voitu maksaa oikea-aikaisesti velkojasta johtuvasta syystä. Tällöin velallinen ei ole velvollinen eräpäivän jälkeen maksamaan korkoa pidemmältä ajalta kun siitä päivästä, jona este on velallisen tiedon mukaan lakannut.

Viivästyskoron maksamisesta voi vapautua lisäksi silloin, kun maksu viivästyy lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen tai maksuliikenteen takia. Tähän rinnastuvat myös muut ylivoimaisiksi esteiksi nimitetyt esteet, jolloin ei voida kohtuudella odottaa maksua oikea-aikaisesti. Tällöin velallinen on velvollinen suorittamaan vain sellaista korkoa, joka hänen tuli suorittaa maksun erääntymisen edeltäneeltä ajalta.

Voiko viivästyskorkoa sovitella?

Viivästyskorkoa, kuten useita muitakin sopimusoikeudellisia sanktioita, voidaan sovitella tietyissä tilanteissa. Jos velallisena on luonnollinen henkilö eikä velka liity velallisen harjoittamaan elinkeinotoimintaan, viivästyskorkoa voidaan sovitella. Korkolaissa on asetettu sovittelulle eräitä edellytyksiä:

    • maksun viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin velallinen on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään;
    • sovitteluun on painavat perusteet, tällöin on otettava huomioon viivästyskoron määrä suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan ja se, ettei maksun viivästys johdu velallisen ilmeisen kevytmielisestä suhtautumisesta velkaantumiseen tai velkojan maksuun; tai
    • velallisella on katsottava olleen perusteltua aihetta kieltäytyä maksamasta velkaansa

Näiden edellytysten ei tarvitse kaikkien täyttyä samanaikaisesti jotta sovittelun edellytykset olisivat olemassa, vaan riittää, että jokin edellä mainituista kohdista täyttyy ja velallinen on luonnollinen henkilö, jonka velka ei liity tämän harjoittamaan elinkeinotoimintaan.

Viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa

Viivästyskorko on tavallisesti viitekorko + 7%, mutta kaupallisissa sopimuksissa viitekorko + 8%.

Kaupallisilla sopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, jotka elinkeinonharjoittaja tai hankintäyksikkö solmii toisen elinkeinonharjoittajan kanssa. Kaupalliset sopimukset ovat siis elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia, eivät elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä. Näitä sopimuksia sääntelee laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on myös sidoksissa Euroopan keskuspankin viitekorkoon. Korkolain mukaan kaupallisissa sopimuksissa tähän viitekorkoon lisätään kahdeksan prosenttiyksikön, 8%, lisäkorko. Tämä siis tarkoittaa, että kaupallisissa sopimuksissa viitekorkoon, jonka suuruus on 1.1.2020 alkaen 0,00% lisätään 8%.

Milloin korkolain mukainen viivästyskorko ei tule kyseeseen?

Korkolain mukainen viivästyskorko ei tule kyseeseen neljässä eri korkolaissa määritellyssä tapauksessa.

Ensinnäkin, jos velan perusteena on julkisoikeudellinen velkasuhde, korkolain mukainen viivästyskorko ei tule kyseeseen, ellei laissa toisin säädetä.

Toiseksi viivästyskorkoa ei sovelleta erääseen joukkoon vakuutuksia. Tällaisia vakuutuksia ovat esimerkiksi liikenne- ja potilasvakuutkset, lakisääteiset tapaturma- ja eläkevakuutukset, työntekijän ryhmähenkivakuutukset jne. Koko listan vakuutuksia, joihin viivästyskorkoa ei sovelleta, löytydät korkolain 1 § :stä.

Kolmantena ryhmänä viivästyskorkoa ei sovelleta määräajoin maksettavaan elatusapuun, joka on vahvistettu suoritettavaksi avioliittolain nojalla. Viivästyskorko ei myöskään sovellu kunnan takautumissaatavaan, joka perustuu elatusturvalain nojalla lapselle maksettuun elatukseen.

Viivästyskorko ei tule kysymykseen myöskään tilanteissa, joissa kyse on velvoitteesta palauttaa saatu vastike tai etuus, silloin kun sopimus puretaan tai etuus osoittautuu perusteettomaksi.

Ida Minkkinen
Ida Minkkinen

Edellinen

Seuraava

 

Pin It on Pinterest