Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään maksukyvyttömän velallisen ja velkojien taloudelliset suhteet. Olemme käsitelleet blogissamme konkurssin esteitä ja edellytyksiä sekä konkurssin hakemista. Konkurssiin asetetun yrityksen kaikki velkasuhteet selvitetään ja yritystoiminta lakkaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta ja selkeältä, mutta konkurssi ei kuitenkaan ole pelkkä lakitekninen seikka. Konkurssiin ajautuneen yrityksen vastuuhenkilöille – yrityksen toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenille ja varajäsenille – ja nimenkirjoitusoikeuden omaaville henkilöille konkurssilla on pidempiaikaisia vaikutuksia.
Taloudellisten ja teknisten seuraamuksien lisäksi konkurssiin liittyy myös paljon tunteita. Yrittäjä ja mahdolliset työntekijät jäävät työttömiksi, jolloin tunne epäonnistumisesta ja epävarmuus tulevasta voivat tuntua pelottavilta ja jopa lamaannuttavilta. Tukiverkon merkitys kasvaa, mutta onneksi apua henkisesti haastavaan tilanteeseen on saatavilla myös ammatti taholta.
Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin konkurssin henkisten seurausten sijaan sen konkreettisiin seurauksiin.
Työllistyminen ja uuden yrityksen perustaminen
Konkurssi ei estä yrittäjää tai muuta vastuuhenkilöä työllistymästä tai perustamasta uutta yritystä, mutta se saattaa hankaloittaa sitä. Käytännön vaikeutena saattaa tulla vastaan esimerkiksi rahoituksen saaminen konkurssin jälkeen, kun yrityksen mahdollisilla rahoittajilla ja muilla sidosryhmillä voi olla vaikeuksia luottaa konkurssin kokeneeseen yrittäjään. Vastuuhenkilön uudella yrityksellä voi myös olla vaikeuksia päästä rekisteröitymään ennakkoperintärekisteriin. Lisäksi mahdolliset yrittäjän omat maksuhäiriömerkinnät voivat haitata tämän henkilökohtaista elämää esimerkiksi vaikeuttaen pankkitilin tai puhelinliittymän avaamista taikka lainan tai asunnon saamista.
Merkinnät luottotietorekisterissä
Vaikka puhummekin konkurssista, konkurssilaki ei itsessään sääntele luottotietomerkintöjä. Niin konkurssin sattuessa kuin myös esimerkiksi yksityishenkilön maksuhäiriömerkinnöissä sovelletaan luottotietolakia. Luottotietolaki taas määrää luottotietorekisteriin tallennettavista tiedoista.
Luottotietorekisteriin tallennetaan tietoja yritysten tai yksityishenkilöiden maksukyvystä. Rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa konkurssi- ja yrityssaneerausasioista, tuomiolla vahvistetuista maksulaiminlyönneistä sekä verojen ym. lakisääteisten vakuutusten laiminlyönnistä. Luottotietorekisteriin merkitään ne luottotiedot, jotka löytyvät konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tiedot velallisesta, konkurssihakemuksesta ja konkurssiasiain käsittelystä. Rekisteristä löytyvät myös pesänhoitajan selvitykset konkurssin syistä.
Luottotietorekisterillä on oikeus yhdistellä yritysten ja sen vastuuhenkilöiden tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistämisen takia konkurssin kokeneen yrityksen vastuuhenkilön merkinnät voivat siirtyä toisen yrityksen tietoihin, mikäli tämä toimii vastuuhenkilönä toisessakin yrityksessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos toimitusjohtajan yritys A on saanut maksuhäiriömerkinnän, myös toimitusjohtajan toinen yritys B saisi maksuhäiriömerkinnän. Tietojen yhdistämisessä on kyse siitä, että yhtiön vastuuhenkilön muut yritysyhteydet maksuhäiriötietoineen esitetään toisen yhtiön tietojen yhteydessä. Näin ollen vastuuhenkilön edellisten yritysten raskas tausta voi hankaloittaa uutta toimintaa.
Negatiivinen vastuuhenkilötausta tarkoittaa tilannetta, jossa luottotietojen yhdistäminen nimenomaisesti aiheuttaa ongelmia vastuuhenkilön tietoihin myös uudessa yrityksessä. Hallituksen jäsenyys tai varajäsenyys konkurssiin menneessä yrityksessä voi siis yhdistyä myös uuden yrityksen tietoihin, joissa mainitaan vastuuhenkilön menneestä konkurssista. Tällöin esimerkiksi lainojen saaminen, luottosopimusten tekeminen sekä vakuutusten saaminen voivat hankaloitua.
Merkinnät luottotietorekisterissä eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan ne poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua konkurssiin asettamisesta.
Erilaisten rekisterimerkintöjen tarkat säilyttämisajat on säädetty luottotietolain 28 §:ssä.
Konkurssin julkisuus
Tieto konkurssiin ajautumisesta on julkista ja konkurssien seuranta on yksinkertaista yritystietopalveluiden avulla. Palvelut tarjoavat ajankohtaista tietoa yritysten taloudellisista tunnusluvuista. Yrityksen konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioita voi tarkastella ilmaiseksi maksukyvyttömyysrekisterissä.
Lain kiertäminen ei kannata
Liiketoimintakielto
Konkurssiin ajautuminen ei itsessään ole rikos, eikä johda liiketoimintakieltoon. Jos yrittäjä ei kuitenkaan ole hoitanut lakisääteisiä maksuja tai on toistuvasti laiminlyönyt niitä, hänet saatetaan asettaa liiketoimintakieltoon vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.
Liiketoimintakielto on turvaamistoimi, jolla pyritään estämään vilpillistä ja epätervettä liiketoimintaa harjoittavan henkilön toiminta yrityselämässä. Tällöin myös verottaja saattaa myöhemmin estää yrittäjän uuden pääsyn ennakkoperintärekisteriin.
Henkilökohtainen taloudellinen vastuu
Yritysmuodosta riippuen yrityksen vastuuhenkilöt saattavat olla henkilökohtaisessa taloudellisessa vastuussa konkurssiveloista. Tällöin konkurssin vaikutukset saattavat näkyä vielä kauan konkurssin jälkeenkin. Jos yrityksessä mukana olleilla on ollut esimerkiksi henkilökohtaisia vakuuksia tai takauksia, niitä voi joutua maksamaan kauankin. Henkilökohtainen taloudellinen vastuu rajoittuu silti sijoitettuun pääomaan, eikä koske muun muassa henkilökohtaisella takauksella taattua yritysrahoitusta.
Henkilökohtaisen taloudellisen vastuun perusteella määräytyy myös se, tuleeko vastuuhenkilölle merkintä myös omiin luottotietoihin. Jos vastuuhenkilö on esimerkiksi antanut takauksen yrityksen lainoista, eikä kykenekään maksamaan, tulee merkintä myös henkilökohtaisiin luottotietoihin.
Mikäli yritystoiminnassa on kuitenkin toimittu lain vastaisesti, voidaan lisäksi yrityksen hallituksen jäseniä kohtaan nostaa osakeyhtiölakiperusteisia rikkomus- ja vahingonkorvauskanteita.
Uhka vai mahdollisuus?
Oppia ikä kaikki, niinhän sitä sanotaan. Meillä Suomessa on 20 – 30 vuotta sitten konkurssin tehneisiin suhtauduttu eri tavalla kuin nykyään. Nykymaailmassa konkurssiin ei liity samanlaista häpeää tai maineen menettämistä, kun menneisyydessä. Yhdysvalloissa jopa ajatellaan, että yrittäjä on oikea yrittäjä vasta tehtyään ensimmäisen konkurssinsa. Konkurssi on raskas kokemus ja sen seuraukset ovat vakavat, mutta konkurssia ei pidä ajatella hukkaan heitettynä työnä. Yrittäjyydestä ja konkurssista saa paljon sellaista tietotaitoa, jota ei kirjoissa opeteta. Kaikki yrityksen eteen tehty työ ei suinkaan mene hukkaan, vaan se on ollut arvokasta ja opettavaista. Konkurssin tehneellä yrittäjällä on yleensä merkittävästi arvokasta tietoa yrittäjyydestä ja siitä, miten vaikeistakin ajoista selvitään. Asiat tehtiin niin hyvin kuin osattiin ja ensikerralla osataan vielä enemmän.
Konkurssi on siis tietyn aikakauden loppu, mutta se voi myös olla uuden alku. Vaatii rohkeutta yrittää ja epäonnistumiset ovat luonnollinen osa matkaa huipulle!
Ida Minkkinen työskenteli toimistollamme lakimiesharjoittelijana usean vuoden ajan, mutta on sittemmin siirtynyt uusiin haasteisiin.
