Konkurssi voi koskea myös yksityishenkilöä

Yksityishenkilön konkurssi

Konkurssiaalto on korona-aikana valitettavan tutuksi tullut termi. Moni yritys on kuluneen vuoden aikana kärsinyt mitä erinäisimpien rajoitusten ja varotoimien aiheuttamista seurauksista. Konkurssi ei kuitenkaan koske ainoastaan yrityksiä, vaan myös oikeustieteellisin termein luonnollinen henkilö, eli yksityishenkilö, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto tai todellinen uhka, jos yksityishenkilön maksukyky on vain hetkellisesti esimerkiksi lomautuksen takia heikentynyt.

Tässä käytän ylivelkaantuneesta yksityishenkilöstä termiä velallinen ja saataviaan vaativista osapuolista nimitystä velkojat.

Mitä konkurssi oikeastaan tarkoittaa?

Konkurssi voi koskea myös yksityishenkilöä.

Konkurssilaki määrittelee konkurssin olevan maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Konkurssi on siis velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omvaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssikelpoisuudella taas määritellään ne tahot, jotka voidaan konkurssiedellytysten täyttyessä asettaa konkurssiin. Näitä ovat luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Konkurssin esteitä ja edellytyksiä olemme käsitelleet blogissamme jo aiemmin.

Konkurssia voivat hakea niin tietyt velkojat kuin velallinen itse. Hakemus tehdään velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen.

Velkajärjestelyn ja konkurssin erot

Usein yrityksistä puhuttaessa konkurssin ohella puhutaan yrityssaneerauksesta. Myöskään yksityishenkilön kohdalla konkurssi ei ole ainoa maksukyvyttömyysmenettely, vaan tilanteesta riippuen kyseeseen voi tulla yksityishenkilön velkajärjestely.

Yksityishenkilön velkajärjestelyn voidaan sanoa tähtäävän velallisen toimintakyvyn palauttamiseen, kun taas konkurssin tarkoituksena on velallisen omaisuuden realisointi velkojen maksamiseksi. Velkajärjestelyssä velallisella vahvistetaan edellytysten täyttyessä yleensä kolmen vuoden pituinen maksuohjelma, jota noudattamalla hän maksaa osan veloistaan. Velkajärjestelyssä huomioidaan kaikki ne velat, jotka velallisella oli ennen velkajärjestelyn aloittamista. Velkajärjestelyllä velkojat eivät todennäköisesti saa suoritusta kaikista saatavistaan, mutta maksuohjelman päätyttyä velallinen vapautuu veloistaan. Henkilö siis maksaa velkojaan tietyn ajan maksukykynsä mukaan ja tämän ajan kuluttua vapautuu velvollisuudesta maksaa loppuja velkojaan.

Konkurssissa velallisen omaisuus realisoidaan, eli muutetaan rahaksi. Realisoitu omaisuus käytetään velkojen maksamiseen. Sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista, kutsutaan konkurssisaatavaksi. Konkurssisaataville maksetaan suoritus jako-osuuksien mukaan, jos konkurssipesässä oleva varallisuus siihen riittää.

Yleensä konkurssi raukeaa konkurssipesän varojen puutteeseen, jolloin konkurssimenettelyä ei voida viedä täysimääräisenä läpi. Vaikka konkurssimenettely toteutettaisiinkin täysimääräisenä, velkojille tulevat jako-osuuksien mukaiset suoritukset kattavat vain murto-osan koko saatavasta. Velkojien jako-osuuksilla tarkoitetaan laskennallisia suhteellisia osuuksia konkurssipesästä saatavista suorituksista. Tietyt velkojat voivat esimerkiksi olla etusijalla toisiin velkojiin nähden tai heidän jako-osuutensa voi muiden seikkojen nojalla määräytyä suuremmaksi kuin toisten.

Toisin kuin yksityishenkilön velkajärjestelyn kohdalla, velallisen velkavastuu jatkuu konkurssin jälkeenkin. Velallinen ei siis vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta. Näin ollen, mikäli konkurssipesään ilmaantuu myöhemmin uusia varoja, maksetaan niistä velkojille suoritus jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.

Keskeinen ero siis on, että velkajärjestelyssä velallinen vapautuu veloistaan suoritettuaan (yleensä) kolmen vuoden maksuohjelman, kun taas konkurssissa velallinen joutuu maksamaan jako-osuuksia konkurssin jälkeen saamistaan varoista. Avustamme sinua mielellämme maksujärjestelyitä koskevissa kysymyksissäsi.

Yksityishenkilön velkajärjestely on edellytysten täyttyessä ikään kuin konkurssia vahvempi instanssi.

Velkajärjestelyn suhde konkurssiin

Oikeuskirjallisuuden mukaan velkajärjestelyn lähtökohtana on, että rehellisen mutta huonon onnen tai taitamattomuuden vuoksi velkaantuneen tulisi päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä. Elinikäistä velkavastuuta ylitsepääsemättömästä velkataakasta ja elämää toimeentulominimin tasolla ei pidetä moraalisesti perusteltuna.

Yksityishenkilön velkajärjestelyn suhteesta konkurssiin on säädetty erikseen. Jos hakemus velkajärjestelystä tehdään, kun on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi.

Velkajärjestely on siis edellytysten täyttyessä ikään kuin ensisijainen vaihtoehto konkurssille. Velkajärjestelylle on kuitenkin olemassa omat esteensä ja edellytyksenä, kuten konkurssillekin. Nähdäkseni järjestelyn olennaisin edellytys on, että velallinen pystyy maksamaan velkojaan ainakin jonkin verran tai että hänen maksukyvyttömyytensä on luonteeltaan pysyvää. Jos velallisen maksukyvyttömyys on luonteeltaan niin syvää ja pysyvää, että velalliselle ei voida vahvistaa maksuohjelmaa, jää konkurssi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Ratkaisun niin velkajärjestelyn myöntämisestä kuin konkurssiin asettamisestakin tekee tuomioistuin.

Konkurssiin asettamisen vaikutukset

Konkurssin alkaminen vaikuttaa muun muassa velallisen oikeuteen määrätä omaisuudestaan.

Kun luonnollinen henkilö asetetaan konkurssiin, yleensä hänen kelpoisuuttaan yhteiskunnallisiin tehtäviin rajoitetaan. Konkurssiin asettaminen estää myös useiden elinkeinojen harjoittamisen. Koska konkurssi on luonteeltaan maksukyvyttömyysmenettely, velallisella ei todennäköisesti oli riittäviä resursseja jatkaa elinkeinonsa harjoittamista.

Konkurssin alettua velallinen menettää omaisuutensa määräämisoikeuden. Tuomioistuimen määräämän pesänhoitajan tulee viipymättä ottaa konkurssipesän omaisuus haltuunsa. Velkojat tekevät konkurssipesää koskevat keskeiset päätökset, mutta velallisella on oikeus osallistua velkojainkokouksiin ja ilmaista oma kantansa käsiteltäviin asioihin. Hänellä ei kuitenkaan ole äänivaltaa. Velallinen saa siis olla mukana päätöksiä tehtäessä ja saa pesänhoitajalta etukäteen tiedon käsiteltävistä asioista.

Velallisella on muutenkin oikeus saada pesänhoitajalta tietoja konkurssista, ellei tietojen saannin rajoittamista voida pitää välttämättömänä konkurssipesän tai sivullisen oikeuden turvaamiseksi tai muun erityisen syyn takia. Velallisella on oikeus saada pesänhoitajalta konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia tietoja.

Konkurssivelallisen velvollisuudet

Velallisen velvollisuudet konkurssin aikana voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin velvollisuuksiin. Esittelen tässä muutaman konkurssivelallisen yleisen velvollisuuden.

Velallisen yleinen myötävaikutusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että velallisen on myötävaikutettava siihen, että konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Tämä tarkoittaa sitä, että velallisen on kykynsä mukaan avustettava pesänhoitajaa ja antaa tälle tarpeelliset tiedot konkurssiasian hoitamiseksi (tietojenantovelvollisuus). Velallisen tietojenantovelvollisuus ei rajoitu pesänhoitajan pyytämiin tietoihin, vaan velallisen on annettava oma-aloitteisesti tiedot, jotka velallisen käsityksen mukaan ovat tarpeen pesän selvittämiseksi. Velallisen on myös oltava pesänhoitajan tavoitettavissa ja ilmoitettava tälle yhteystietonsa ja niiden muutokset.

Myötävaikutusvelvollisuuden täyttämiseksi velallinen on myös pesänhoitajan pyynnöstä velvollinen saapumaan pesänhoitajan tai velallisen omiin toimitiloihin. Velallisen on lisäksi huolehdittava siitä, että pesänhoitaja saa pesään kuuluvan omaisuuden ja toimitilat haltuunsa. Velallisen on myös annettava pesänhoitajalle pääsy velallisen tietojärjestelmiin esimerkiksi antamalla tarpeelliset salasanat.

Velallisen myötävaikutusvelvollisuus on voimassa koko konkurssin ajan ja tarvittaessa sen jälkeenkin. Myötävaikutusvelvollisuus on velalliselle laissa määritelty velvollisuus.

Velallisen toimeentulo konkurssin aikana

Jos velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien toimeentuloa ei voida muuten turvata, pesänhoitaja voi maksaa luonnolliselle henkilölle konkurssipesän varoista avustusta.

Luonnollisen henkilön/yksityishenkilön konkurssi on eri asia kuin henkilökohtainen konkurssi.

Henkilökohtainen konkurssi

Terminologian kanssa on oltava tarkka tässä aiheessa, sillä yksityishenkilön konkurssilla voidaan käsittää eri asioita. Tässä blogikirjoituksessa olen siis käsitellyt suomalaisen konkurssilain tarkoittamaa konkurssia, joka voi koskea myös luonnollista henkilöä.

Maailmalla tunnetaan kuitenkin myös henkilökohtainen konkurssi, jossa yksityishenkilö voi tehdä veloista vapauttavan konkurssin. Kuten olen edellä todennut, suomalainen yksityishenkilön konkurssi ei vapauta velkavastuusta. Erona siis on, että suomalaisessa mallissa myös konkurssin alkamisen jälkeen saatavat varat käytetään konkurssisaatavien maksamiseen, kun taas henkilökohtaisessa konkurssissa vain ennen konkurssia hankittu omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksamiseen.

Suomessakin on keskusteltu henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuudesta. Vuonna 2019 tehty kansalaisaloite henkilökohtaisen konkurssilain säätämiseksi ei kuitenkaan kerännyt tarvittavaa määrää allekirjoituksia edetäkseen eduskuntaan.

Ida Minkkinen
Ida Minkkinen

Edellinen

Seuraava

Pin It on Pinterest