Poikkeusoloihin sopeutuminen
Siitä on nyt tasan vuosi, kun kirjoitin blogiimme ensimmäisen postauksen koskien koronaviruksen aiheuttamia poikkeusjärjestelyjä. Tuo kirjoitus koski etätyöhön siirtymistä ja siitä sopimista työpaikalla. Etätyöt ja muut poikkeusjärjestelyt ovat varmasti tulleet kuluneen vuoden aikana tutuiksi meistä jokaiselle, mutta vallitseva maailmantilanne edellyttää meiltä edelleen jatkuvaa sopeutumista.
Hallitus ilmoitti jokin aika sitten, että Suomessa astuu tänään maanantaina 8.3. voimaan kolme viikkoa kestävä ’’sulkutila’’. Sulkutila tarkoittaa muun muassa sitä, että yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa siirrytään etäopetukseen ja yli 12-vuotiaiden harrastustoiminta keskeytyy. Kokoontumisrajoitus kiristyy kuuteen henkilöön. Koulujen lisäksi sulkutila vaikuttaa ravintoloiden ja anniskeluliikkeiden toimintaan. Hallitus antoi viime viikolla esityksensä ravintoloiden sulkemisesta. Käytännössä ravintolat ja baarit suljetaan leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla kolmeksi viikoksi, tuotteiden ulosmyynti saa kuitenkin jatkua. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta vastaa pitkälti keväällä 2020 voimassa ollutta väliaikaista lakia. Sen mukaan: ”Ravitsemisliike ja siihen kuuluvat sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen ehkäisemisen kannalta” (3 a §).
On kuitenkin olennaista huomata, etteivät muut kevään 2020 poikkeukset koskien esimerkiksi yhteistoimintalain mukaisia lomautusaikoja ole enää voimassa (HE 26/2020 vp).
Lisäksi hallitus antoi perjantaina 5. maaliskuuta eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetukset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön poikkeusoloviestintään ja toimivaltaerimielisyyden ratkaisemiseen liittyviä toimivaltuuksia.
Palkanmaksuvelvollisuus sulkutilan aikana
Sulkutilan myötä voimaan astuvat tiukennetut koronarajoitteet koskevat suurta osaa suomalaisista. Yksi esiin nouseva kysymys on se, miten käy työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden, jos työnteko keskeytyy viranomaisen päätöksestä johtuen. Maanantaina 8.3. eduskunnan hyväksymässä ravintoloiden sulkemisen mahdollistavassa laissa ei ole mainintaa työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta poikkeusoloissa. Näin ollen palkan maksun suhteen on meneteltävä yleisten määräysten mukaisesti. Palkanmaksu määräytyy sulkutilan aikana työsopimuslain mukaisesti. Työsopimuslain (TSL) 2 luku koskee työnantajan velvollisuuksia työsuhteessa. Luvun 12 §:n 2 momentin mukaan: ’’ Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä’’.
Työnantajasta riippumaton syy
Haluan nostaa kyseisestä pykälästä esiin kaksi huomiota. Ensinnäkin olennaista on huomata, että 2 momentti koskee nimenomaisesti tilanteita, joissa työn tekeminen estyy työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä. On siis olennaista erottaa nyt tarkasteltavasta tilanteesta tilanteet, joissa työn tekeminen estyy esimerkiksi työntekovälineiden puutteellisuuden takia. Työsopimuksen osapuolista riippumattomalla esteellä tarkoitetaan ensisijaisesti ylivoimaisia, ennalta-arvaamattomia ja onnettomuuden kaltaisia tapahtumia. Esimerkiksi normaalit säävaihtelut eivät täytä näitä edellytyksiä. Tällainen työntekijästä ja työnantajasta riippumaton syy voi oikeuskirjallisuuden mukaan olla esimerkiksi valtioneuvoston asetus tai viranomaisen päätös (esim. tietyn liiketoiminnan rajoittamista koskeva päätös).
Muu ’’sen kaltainen’’ syy
Toinen olennainen huomio pykälän 2 momentista on sen sanamuoto ’’tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kaltainen syy’’. Oikeuskäytännössä ei ole tapauksia, jossa olisi otettu kantaa siihen, minkälaisia tapauksia voidaan pitää tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman kaltaisina. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että vallitsevaa koronatilannetta on pidettävä 2 momentin tarkoittamana ’’muuna sen kaltaisena syynä’’. Koronaviruksen leviäminen on siis johtanut tilanteeseen, jossa työnteon voidaan katsoa estyvän koronaviruksen vuoksi työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä.
Vaikka 8.3. alkavan sulkutilan on määrä kestää kolme viikkoa, työnantaja ei siis ole velvollinen maksamaan työntekijän palkkaa koko tältä ajalta, vaan enintään 14 päivältä. Tämän jälkeen työntekijän on edellä sanotusti turvauduttava työttömyyspäivärahaan.
Kun työnteko estyy työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä, oletustilanne työsopimuslain 2:12.2 mukaan on, että työntekijällä on oikeus saada palkkansa kahdelta viikolta – vaikka työnteko keskeytyisi äkillisesti ja työnantajasta riippumatta. Kahden viikon ajanjakson laskentaa ei aloiteta esteen syntymishetkestä. Sen on katsottu oikeuskäytännössä alkavan vasta työnteon tosiasiallisesta estymisestä esteen seurauksena. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus rajoittuu kahden viikon aikana niihin päiviin, jotka olisivat olleet ko. aikana työntekijän työpäiviä. Työsopimuslain 2:12.2 on niin kutsuttua pakottavaa oikeutta. Tämä merkitsee sitä, että työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta ko. tilanteissa toisin.
Palkanmaksuvelvollisuus ja palkan määrä
Edellytysten täyttyessä työntekijällä on siis oikeus – ja työnantajalla velvollisuus – palkkaan enintään 14 päivältä. Tämän jälkeen työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. TSL 2:12.1 mukaan: ’’ Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan – -’’. Työsopimuslaissa tai sen esitöissä ei ole pyrittykään määrittelemään, mitä täydellä palkalla tarkoitetaan. Se jää ratkaistavaksi kussakin yksittäistapauksessa, lähinnä työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella. Työnantaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan työntekijän peruspalkan lisäksi esimerkiksi ilta-, yö- tai sunnuntaikorvauksia.
Apua tarvittaessa
Vallitseva maailmantilanne on vaikuttanut jokaiseen tavallaan ja sopeutuminen jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen kysyy sinnikkyyttä ja sisukkuutta. Niin työnantajat kuin työntekijätkin ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä kuluneen vuoden aikana taloutensa pelastamiseksi. Maanantaina alkava sulkutila koskee suurta osaa suomalaisista, mutta kysymyksiä on herännyt muustakin kuin palkanmaksuvelvollisuudesta sulkutilan aikana. Olemme käsitelleet blogissamme etätyön lisäksi lomauttamista, työnantajan keinoja toimia työsuhteessa poikkeusoloissa ja konkurssiasioita. Olit sitten työntekijä tai työnantaja, olemme käytettävissäsi ja vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Haluamme tehdä osamme sujuvamman arjen takaamiseksi, poikkeusoloissakin. Voimia ja jaksamista poikkeukselliseen kevääseen!
Sulkutilan on määrä päättyä sunnuntaina 28. maaliskuuta.
Ida Minkkinen työskenteli toimistollamme lakimiesharjoittelijana usean vuoden ajan, mutta on sittemmin siirtynyt uusiin haasteisiin.
